Miten löytää itsesi?

Sometimes we need to lose ourselves to find ourselves.

-Sonny Long

Sinun elämäsi on täynnä rooleja. Annettuja, otettuja, tiukassa pysyviä, väliaikaisia, haaveistasi kumpuavia. Osaatko heti nimetä olennaiset? Mitä tunteita nuo roolit kehoosi luovat? Roolit syntyvät aina vuorovaikutuksessa toisiin. Meidän jokaisen helppoa hukata itsensä roolien, niihin liitettyjen kätkettyjenkin odotusten ja tehtävien alle. Kun roolit pyörittävät elämäsi rytmiä tarpeeksi kauan, alkaa elämästä olla jäljellä kuoret, maskit. On jollain tavalla levoton olo, joka ei jätä rauhaan.

Silloin saattaa syövereistäsi herätä kysymys:

Kuka olen kaikkien näiden roolien alla? Kuka olen ilman tätä sirkusta ympärilläni?

Vähän aikaa sitten puhuimme ystäväni kanssa, ja sain keskustelussa kielikuvan:


Roolit ovat niinkuin laastareita. Laastareita, sillä milloin tahansa jokin rooli saattaa pudota iholtamme, kun se on täyttänyt tehtävänsä. Välillä laastari repäistään iholta yhtäkkiä, kun esimerkiksi työ tai ihmissuhde loppuu. Ilman roolia elämä on vereslihalla, tuntuu tyhjältä - jonkin aikaa. Riippuu miten hoivaamme haavaa.

Pidätkö sinä laastareista kiinni niin kauan, kuin pystyt, vai annatko roolien tipahtaa?

Roolit ovat elämäsi tärkeitä suojia, ettet ole koko ajan vereslihalla esimerkiksi työtilanteissa. Minusta on ihana ajatus, että rooleja voi ajatella myös leikkinä: Jos emme voi muuttaa, mihin rooleihin muut meidät änkeävät, niin voimme aina muuttaa suhdettamme rooleihin.

Mitäpä jos tänään päätät tehdä jonku pienen asian toisin, jotain, jonka olet halunnut tehdä jo kauan,

mutta se ei vain kuulu “sinun tyyliin”, muottiin, jonka olet itsellesi luonut?

Kuva: Atelier Aino

Jotta löydät itseesi, pyydän, että ihan ensiksi raivaat tilaa. Raivaat selkeästi tiesi henkiseen tai fyysiseen tilaan, jossa pulssisi rauhoittuu. Tilaan, jossa voit rentoutua itseesi ilman tarvetta olla kenellekään mitään. Raivaa tilaa tyhjyydelle, olkoon se hetki kehon paino maata vasten, muutama hengitys lattialla päivän päätteeksi.

Minulle matka itseen alkaa aina kysymyksestä: Missä olen rennoin?

Pikkulapsiarjen vilskeessä jännityksiä minusta on sulattanut syvähengitys, muutama hoitava Yin-joogan muoto lattian rajassa päivänä päätteeksi. Olen haastanut itseäni näkyväksi kesää hyvästelevässä seremoniassa, uskaltanut sanoa ääneen, että nyt päästän nyt irti tietystä ajanjaksosta, ja eräästä projektista. Kun olen saanut yhteydeen sisäsyntyiseen liikkeeseen, tarpeisiin ja tullut itselleni näkyväksi, on ilon seuraamiselle on tullut tilaa. Ilo vie sinut itseesi, se näyttää, mikä ravitsee sinua, mikä on eniten “sinua”. Kun annat itsellesi tilaa tiputtaa roolien laastarit suosiolla, elämän ilo saa konkreettisesti tilaa virrata takaisin.

Elämän ilo on puhdasta, rentoa eikä vaadi sinulta rooleja. Se on suoraa, se on totta.

Tästä tahtoisin jatkaa sinun kanssasi lisää.

Kun haluat harjoitella - rooleista, tarpeettomista, vanhoista - irti päästämistä, ja löytää kehon viisaudesta valosi ja voimavarasi, tule:

Valo pimeissä vesissä - Päästä irti ja löydä voimasi - retriitille 24.-26.10. ennakkohinnalla nyt.

Kuinka löytää itsesi on maraton, eikä pikajuoksu. Yhden asian tiedän: Löytäminen tapahtuu elämän liikkeessä, löytämällä sinulle rauhan ja ilon paikkoja, kokeilemalla uusia tapoja olla. Kuulostelemalla, mikä palauttaa sinut rentouteen eli todelliseen olemukseesi.

Toivon sydämen rohkeutta tutkimusmatkallesi. Laastareitakin tutkimusmatkalla tarvitaan!

Jaa minulle ihmeessä, jos päätit kokeilla jotain sinulle uutta, tai ihan vaikka luit ajatukseni loppuun.

Matka löytää itsesi voi alkaa juuri tästä ja nyt.

Lämmöllä,
Anni

ps. Jos et ole koskaan ollut retriitillä, Lokakuun hyvinvointiretriitti on lempeä ja aloittelijaystävällinen. Se voi olla sinun ensimmäinen askel löytää itsesi tänä syksynä. Kurkkaa lisää täältä.

Next
Next

Syklinen elämä voimavarana elämän myllertäessä